01/12/2020

Kihlajaiskuvaukset Hailuodossa

Kihlauduimme kuvankauniina heinäkuisena kesäiltana souturetken päätteeksi Petrin perheen kesäpaikan lähistöllä sijaitsevassa saaressa. Ensimmäisen sormusräpsyn lisäksi halusimme kihlautumisesta muistoksi myös virallisemmat kuvat, jotka Kiian veli taitavana valokuvaajana lupautui ottamaan. Kuvaussuunnitelmat kuitenkin joutuivat odottamaan elokuisen Ouluun muuton vuoksi niin, että kaupungin vaihtumisen lisäksi myös vuodenaika ehti vaihtua syksyksi.



Kuvauspaikan valinta mahdollisti lähiseutumatkailun

Pohtiessamme kuvauspaikkoja sekä Keski-Suomessa että meille vielä melko tuntemattomassa Oulussa, saimme idean yhdistää lähiseutumatkailu ja valokuvaus piipahtamalla Oulun liepeillä sijaitsevalla Hailuodon saarella. Paikka oli kuulemamme mukaan upea, eikä kukaan meistä ollut siellä aiemmin käynyt, joten eräänä syyskuisena lauantaina hyppäsimme lautalle ja seilasimme kohti Hailuotoa.


Saavuimme Marjaniemen majakalle alkuiltapäivästä noin puolentoista tunnin matkanteon jälkeen. Onnemme sään suhteen osoittautui kaksijakoiseksi: aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mutta tuuli oli niin kova, että Kiia oli tulla lautalla merisairaaksi ja aamulla huolitelluille kampauksille täytyi sanoa hyvästit.



Myönteinen mieli toimi tuulensuojana

Aloitimme kiertelemällä ja kartoittamalla sopivia kuvauspaikkoja, jonka jälkeen lounastimme ja odotimme terävimmän auringonvalon tasoittumista. Paikallinen ruoka ja olut olivat erinomaisia, ja niiden voimin jatkoimme varsinaisiin kuvauksiin. Tuuli asetti todellisia haasteita, sillä paitsi että se oli viedä hiukset päästä, se oli myös hyytävän kylmä ja levitti hiekkaa KAIKKIALLE.


Läheisyys onneksi lämmitti kaiken aikaa, ja pilke silmäkulmassa säilyi hiekanjyvistä huolimatta. Erilaisella mielentilalla näin tuulinen sää olisi voinut olla katastrofi, mutta nyt se tuntui lähinnä huvittavalta haasteelta, joka teki omalla tavallaan kuvauspäivästä ainutlaatuisen.



Nappiin meni!

Kolmen tunnin hytinän ja naurun siivittämän poseerauksen jälkeen päätimme päivän olevan pulkassa ja suuntasimme takaisin kotiin. Mietimme, että jos *nämä* kuvat onnistuvat, niin hääkuvien osalta ei tosiaankaan ole mitään huolta. Ja uskomatonta kyllä, kuvat onnistuivat! Kun saimme muutamaa päivää myöhemmin kuvaajalta käsitellyt kuvat, ei tuulen kylmyydestä ollut merkkiäkään. Päin vastoin, kuvat olivat täynnä lämpöä, valoa ja rakkautta, juuri niin kuin olimme toivoneetkin. Toki monessa kuvassa hiukset ovat vähän miten sattuu, mutta se on pientä niistä välittyvän tunteen rinnalla.



Tiimityö taltioitui

On ihanaa, että saimme itse kuvien lisäksi myös muiston siitä, että tuulesta ja tuiverruksesta huolimatta yhteispelimme toimi, eikä kumpikaan halunnut heittää hanskoja tiskiin ja luovuttaa. Iso kiitos tästä kuuluu myös kuvaajalle, joka kärsivällisesti jaksoi räpsiä ruudun toisensa jälkeen ja asemoida meitä mahdollisimman kuvauksellisiksi. 


Näitä kuvia katsellessa voikin jäädä odottamaan itse hääpäivän satoa! Kiian veli on tosin silloin vapautettu kuvausvastuusta, ja tarkoituksenamme onkin kirjoittaa postaus myös hääkuvaajan etsinnästä ja valinnasta, sillä meille se oli ehdottomasti eräs tärkeimmistä häihin liittyvistä valinnoista. Siitä lisää myöhemmin!



-Kiia & Petri

Kaikki kuvat: © Konsta Kilponen

Kommentit !
Lähetä kommentti